Eli tänään minä pääsen kotiiin!!!! JEEE! Vaikka onhan tämä aika rentouttava sinäänsä ollut koska olen saanut muussattuaruokaani suoraan sängyn viereen ( MII LIKE!) ja ruoka on jopa ollut hyvää! Toki halutettaas myös saa pullakahveet. Totuin myös siihen kun käydään monta kertaa päivässä katsomassa miten voin ja tietty lääkkeet antamassa. Yölläkin heräsin siihen kun joku kävi katsomassa. Sanon myös sen että vaikka nuo sairaalavaatteet ovat niin "hienot" ja muodikkaat mutta toooosi rennot. Aivan sama miltä sitä oikeastaan näyttäny. Olen varmasti ollut rumimmilani täällä ollessa ja odotan kyllä sitä kun pääsen kunnolla pesulle eikä sairaalan suihkua tartte käyttää. Sama se on kulkea rumanapeikkona kun on potilas, siihen on hyvä vedota! Mutta on se kiva kun pystyy taas puhumaan ja syömään pikku hiljaa kovempaa ruokaa! Turvotusta on vielä kaulassa mutta pahin on luultavasti jo takana! Ei tartte tulla ees jälkitarkastukseen kun verikokeissa ei ollut mitään huomattavasti koholla. Mie oon niin oottanu että pääsen tekemään taas jotain ja olemaan pakkasessa ja ihmisten ilmoille! Joululahjoja ostamaan ja sitten n. viikon päästä kouluunkin hyvällä tuurilla!! VITSIT vois vaikka itkeä onnesta, hahha:-----) Sitten vain kitarisat poies ja kaiken kurkkuun liittyvän sairastelun pitäis loppua ku seinään. Haluan vain kirjoittaa vielä kiitokset kaikille minua hoitaneille lääkäreille ja hoitajille ja siivoojille:) Vaikka olen suullisesti jo kiitellyt. Palataan taas aiheeseen kun näyttäsin ihmiseltä. Vielä pitää ottaa iisisti mutta sentään parempaa kohti!
Ps. Olen pahoillani sekavasta kirjoituksesta mutta edelleen omalla tyylillä mennään ja kirjoitan myös ajatuksiani tänne joita voin myöhemmin muistella, hyviä ja huonoja asioita..
TURPONALLE KUITTAA SAIRAALASTA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti