tiistai 18. joulukuuta 2012

Dear stress, lets break up

On ollut tosi kivaa palata jälleen Tornioon ja kouluun, vaikka se onkin mukanaan tuonut lisää stressiä ja tupakan polttoa.. Portfoliota olen saanut jo tehtyä parikin sivua raakaversiona ja meteriaaleja olen valinnut mutta pitää niitäkin karsia. Opparia olen kirjoittanut johdannon ja vähän vielä hakosissa että miten lähden aihettani tarkemmin syventymään.
Viime viikonloppu vietettiin Matin kanssa meillä Rovaniemen suunnilla ja päästiin käymään Rovaniemen yössäkin pitkästä aikaa! Oli todellaki kivaa ja vielä kivempaa kun sain jakaa sen maDin kanssa!
Kuitenkin vaikka kaikki on toisaalta hyvin minua alkaa taas ahdistaa tulevaisuus, vaikka eilen puhuin kuinka tiedän suurin piirtein mitä teen.. Sitten kun juttelet ihmisten kanssa ja saat taas heiltä vaikutteita ja alat miettimään taas asioita uudelleen ja uudelleen. Tekisi mieli melkein avautua tähän mutta en kuitenkaan kehtaa kaikkea..:(  
No sen verran että tulevaisuudesssa ahdistaa se että minne pääsen kouluun, joudunko muuttamaan aiva yksin ja se miten sitten pärjään? Matin kanssa ollaan nyt oltu jo reilu puoli vuotta yhdessä ja hän on minulle tällä hetkellä se tärkein, mutta silti mietin miten käy suhteen kun Matti jää tänne ja minä todennäköisesti Ouluun.. En itse katso kaukosuhdetta kovin hyvillä mielin, koska haluan nähdä rakasta ihmistä enemmän kuin sen kerran pari kuukaudessa.. Joten mitä enempi mennään kevättä kohti sitä enempi alkaa ahdistaa tuokin:(( Monet ovat sanoneet että stressaan turhaan ja aivan liikaa mutta en voi tälle mitään. Se olisi tosi ihanaa elää se päivä kerrallaan ja unohtaa tulevaisuus mutta ei vain voi.
Kävin tänään ostamassa suklaata ja olen pysynyt peiton alla lähes koko ajan koulusta päästyäni, jotta en stressaisi. Välillä on kaikki niin hyvin ja onnensa kukkuloilla kun toisena päivänä aivan ahistunu ja ressaantunu!!! ARGH
Tästäkin tulee niin sekavaa tekstiä ettei toista mutta silti pakko kirjoittaa ajatuksia.
En tahdo aikuiseksi, taas joutuu tekemään päätöksiä mitkä vaikuttavat omaan elämään ja meille ei ole edes infottu vielä kunnolla valinnoista, myöskin jos muutan yksin niin kuinkahan siinäkin käy.. Minun mielikuvituksen kanssa sekoan varmaan lopullisesti :---D
Mutta en voi tännekkään jäädä koska ei täällä ole minulle mitään alaa mitä haluan, tai olisi mutta sitten olisin taas samalla luokalla Matin kanssa.. Ei enää sillä tahdotaan varmasti kummatkin jotain omaa.
Oma asunto olisi todella ihana unelma minkä haluan toteuttaa mutta kuitenkin..
Jos saisin valita minun mieleni mukaan tulevaisuuden se olisi että: muuttaisin Matin kanssa Ouluun esim. ja sitte opiskelisin sosiaalialaa tai medianomiksi. Sitte olisi kiva asunto mitä saisi laittaa pikku hiljaa ja en stressaisi enää jokaisesta asiasta. Mutta vähän luulen että kaikki menee aivan toisin. Keksin itselleni ja tälle minun tuurille tatuoinninkin mikä olisi hieno toteuttaa joskus kaunis päivä.. Menen takaisin peiton alle turvaan ja suklaata nassuun!

2 kommenttia:

  1. Tiäkkö on aivan normaalia että ahistaa ja ressaa vikana vuonna ja toiset (niinkö meikä) vettää sen ressin aivan överiksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on mutta tää on aivan hirveää ku eri päivinä eri fiilisD: vois olla semmosta tasaista hyvää mieltä mielummin!

      Poista